No, ihan hyvin tuo edellinen kirjoitteluni jatkui.. :D Ehkä lähden tähän hommaan nyt ilman minkäänlaista stressiä.
Otsikosta voi ehkä päätellä, mitä elämässäni juuri tapahtui. Minusta tuli, vihdoin, Tamperelainen! Ja miksi vihdoin?
Aloin seurustelemaan poikaystäväni kanssa keväällä 2011. Samaisena keväänä minusta tuli ylioppilas. J asui jo silloin Tampereella, opiskeluidensa vuoksi. En tiennyt yhtään, mihin kouluun haluaisin hakea. Hain sitten yliopistoon ja ammattikorkeakouluihin sekä Jyväskylään että Tampereelle. Ja Ouluunkin, mutta siitä ei tarvitse edes puhua.. :D
No, korkeakoulut jäivät haaveeksi. Varmuuden vuoksi olin hakenut myös ammattikouluihin, Tampereelle ja Jyväskylään. Tampereen paikka menikin suoraan maton alle, sillä en jaksanut vaivautua lähtemään pääsykokeisiin. (Pelkät kirjoituksista saamani pisteet olisivat riittäneet sisäänpääsyyn). Jyväskylän ammattikoulusta tulikin sitten kirje, että olin päässyt sisään. Ei sekään tuntunut kovin mieluisalta, mutta päätin silti lähteä sinne, koska eipä minulla muutakaan koulupaikkaa taskussa ollut. Tai edes töitä.
Kaukosuhde siis kutsui.
Koulu alkoi elokuussa ja muutin omaan asuntoon. Ala, jota opiskelen, on matkailupalvelujen tuottaja. Luulin hakeneeni matkailuvirkailijaksi, mutta onneksi en hakenutkaan. Koulu osoittautuikin todella hyväksi varavaihtoehdoksi. Mutta täytyy myöntää, että tämä ala ei yksin riitä kattamaan koko tulevaisuuden suunnitelmiani.
Koska olen YO-pohjaisella linjalla, kestää kouluni vain kaksi vuotta, eli valmistun keväällä 2013. YO-linjan hyvä puoli on siinä, että suurin osa koulusta on pelkkää työharjoittelua ja koko tämä viimeinen kevät koostuu niistä.
Vähän asiaa pohdittuamme tulimme siihen tulokseen, että turha minun on enää maksaa Asunnostani Jyväskylässä, kun tulisin kumminkin tänne Tampereelle harjoittelut suorittamaan. Ja J:kin halusi muuttaa uuteen asuntoon. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Soitin vuokraisännälleni ja irtisanoin asuntoni 31.12.2012.
Sitten alkoikin yhteisen asunnon metsästäminen. Ja yllättävän nopeasti meitä onnisti - ja vielä aikamoisen unelmakämpän saimme! Sanoin J:lle, että muutan Hervantaan vain, jos löytyy unelmakämppä. J:n koulu sijaitsee tosiaan Hervannassa. Ja miten kävikään, Hervantahan meitä kutsuu. Pääsemme muuttamaan 28.1., ihan upouuteen asuntoon! 16-kerroksiseen Matrix-nimiseen taloon. Oma sauna, lasitettu parveke, upea keittiö.. Oikeasti, taivaallinen.
Nyt vain odotellaan sitten kaiken tavaran keskellä, että pääsisimme vihdoin aloittamaan yhdessä elämisen yhteisessä asunnossa.<3
Huomenna alkaa työharjoitteluni Hervannan sekä Mustavuoren laskettelukeskuksissa. Vähän jännittää, mutta enköhän siellä selviä! Kelit ovat ainakin tällä hetkellä todella huonot lasketteluun, toivottavasti vähän lähtisi jo pakastumaan.
Näillä näppäimillä mennään!
